minulla on käsittelemättömiä tunteita.

Käsittelen niitä nyt. Päiväni alkoi hienosti kun heräsin 6.18 nukuttuani alle viisi tuntia ja minulla oli kylmä. Menin alakertaan, söin After eightin ja katsoin Reservoir dogsin. Viis tähteä, rakastan Tarantinoa. Sen kyky jättää kertomatta oleellisia asioita ja vakuuttaa katsoja siitä, ettei niitä tarvitsekaan tietää on ilmiömäinen. Sitten laitoin kaikki vaatteet päälle jotka löysin ja nukahdin ja nukuin yhteen iltapäivällä. Nyt en sitten saa oikein unta. Se ei oikeastaan liity niihin minun tunteisiin mutta sellaisena kevyenä pohjustuksena nyt vaan.

Rakastan kulttuuria. Mietin tässä, että yksilön kannalta ajateltuna ihmiskunta ei ehkä ole todistanut ansaitsevansa elää millään tasolla mutta se, että jotain niin kaunista kuin kulttuuri ja ensisijaisesti taide voi syntyä ihmisen ja ihmisten vaikutuksesta on jotain mistä en pääse yli. Olen myös häkeltynyt siitä, miten yleismaailmallist ja kattavaa kulttuuri kaikessa rujoudessaan on.

Myös, mikä oikeus eurooppalaisilla on koskaan ollut riistää alkuasukasheimoja on minulle ikuinen arvoitus ja ahdistun kun ajattelen kaikkea sitä kulttuurierintöä, jota löytöretkeläiset ylenkatsoi ja tuhosi. Alkuperäiskielet on ihania, tahtoisin puhua jotain niistä.

Ajattelin ensin, että ihminen itsessään on kuin joku Shrödingerin kissa mutta sitten Elina huomautti, ettei ole. Tosin ainoa ero on se, että siitä kissasta ei tiedä, onko se elävä vai kuollut.

Sitten myös ajattelin, että metaforat ja vertaukset on suurilta osin kuvottavia. Ei sillä, etteivätkö ne parhaimmillaan voisi olla jotain nerokasta, mutta niitä käytetään liikaa ja usein ihan paskasti. Siksi vähän hävettää tuo koko Shrödingerin kissa -ajatus.

Ja ajattelin kuolemaa ja filosofiaa mutta ei niistä sen enempää, paitsi että niiden välillä on hauska syy-seuraus-suhde kumpaankin suuntaan.

Tai ei minulla hirveästi mitään tunteita ollut, aika paljon vaan kaoottisia ajatuksia. Huomenna alkaa uusi jakso, mistä olen ehkä epänormaalin innostunut, mutta 20 tuntia viikossa hei.

Ja lopuksi, Will Ferrel on helvetin ruma mies.

Hyvää joulua.

Sain eilen vihdoin Anna Kareninan päätökseen ja kävin keskiviikon kunniaksi Kuudennella linjalla ja tapasin maailmanparantajahipsterin.
Joulu tulee.
Joko taulu on valmis?